Retrokki kuuntelee: Larry Coryell “Basics”, 1976

CoryellVanguard-kauden ylijäämää vuosilta 1968 ja 1969.

“This album of leftovers from Vanguard sessions is better than it appears but far from essential”, kirjoittaa Scott Yanow allmusic.com-saitilla. Juu, ei varmasti keskeinen Larry Coryellin pitkällä uralla, eikä yhtenäinenkään, onhan kyseessä sekalaisilta, jälkeenjääneiltä nauhoilta koottu kiekko. ”Basics” ei ole myöskään pituudella pilattu, mutta tämäntyyppiseen julkaisuun runsaat 31 minuuttia riittää mainiosti. Edellinenkin, ”Planet End” taisi olla jamipohjainen sopimuksentäyttöjulkaisu, viimeinen Vanguardille ennen Coryellin siirtymistä Aristalle.

Ja koska on kooste eri aikoina nauhoitettuja biisejä, soittajatkin vaihtelevat – kukaan ei taida noiden vuosien jälkeen ottaa selvää kuka soittaa milläkin raidalla. Mukana Coryellin lisäksi ovat kuitenkin Bernard Purdie ja Steve Haas (rummut), Chuck Rainey ja Ron Carter (basso), Mike Mandel (urut), Ray Mantilla (lyömäsoittimet), lisäksi mainintaa vailla puhaltelee tenoristi Jim Pepper.

Jostain luin mielipiteen, jonka mukaan Coryell on yksi huomiotta jääneistä fuusion sankareista. Kun miehen kiekkoja on vuosien aikana kertynyt ja olen niitä enemmänkin kuunnellut, oma mielipiteeni kallistuu samalle kantille. Vaikka McLaughlin, Di Meola, Scofield, Metheny, Carlton ja kumppanit ovat toki tyylinsä kermaa – enkä heitä yhtään vähättele – Coryellilla on heistä poikkeava oma, persoonallinen otteensa. Maanläheinen, lihallinen, yhtyesoitossa kupliva ja löylyä lyövä, tunteen voitto teknisestä sorminäppäryydestä, iän myötä tosin seestynyt. On muuten outoa, että Wikipedian 57:n jazz-fuusiokitaristin listalla Coryell loistaa poissaolollaan. Kertonee jotain paitsi mediasta, myös monipuolisen ja kokeilunhaluisen miehen vaikeasta määriteltävyydestä.

”Basics” siis.

Ei jazzrockia tai fuusiota, vaan rhythm&bluesia, autotallitoteutusta, psykedeliaakin. Juurevaa peruskamaa. Jamibiisejä. Riffinpätkiä ja niiden kerintää. Myös perusbluesia kuten ”Organ Blues” ja ”Slow Blues”, jälkimmäisen ilkeän likaisessa ja rupisessa räimesoolossa sävelet kävelevät jazzin suuntaan. Tästä on kamarimeininki kaukana, kuten myös ylevät ja puhtaat ajatukset. Jazzfunk ”Tyrone” ja armottoman sorminäppärä, terävä soolo – Tolonen tulee tästä mieleen. ”Sex” perustuu parin nuotin ja soinnun kiertoon, hypnoottinen kertosäejunttaus voisi olla Televisionin kliimaksista. Quicksilverin ja jokusen muunkin psykedeelishenkisen ja kitaravoittoisen yhtyeen ajattoman melodisissa sfääreissä liidellään. Jää kesken, häivytetään, miten vaan. Pidempäänkin olisi kuunnellut.

”Half A Heart” on melodinen lattari, hyvin paljon Santanaa muistuttava. Coryell vääntää kitarastaan turboruuvia enemmän kuin Carlos konsanaan, mies myös laulaa. Enemmänkin kokeilu, mutta toimiva sellainen, listoille ehkä hivenen kypsymätön, tässä yhteydessä sopivan raaka.

Tämän arvion kirjoittamiselle antoi lopullisen niittinsä ”Blues for Albert”, jossa mainittu tenoristi Jim Pepper puhaltaa kipakkaa riffiä. Vetävä kuvio voisi löytyä esimerkiksi Led Zeppelinin kiekolta. Coryell ei turhia kainostele, vaan hukuttaa taustasoittajiaan pistäviin ja päällekäyviin kitarapurskahduksiin.

Sekava. Raaka. Luonnosmaisia biisejä. Ekoja ottoja. Sopimattomia lopetuksia. Koristelemattomia sooloja. Kolaamista ja kompurointeja. Hiomattomia soundeja. Näiden kaikkien vuoksi ”Basics” kiehtoo. En tiedä olisiko Coryell itse halunnut tätä julkaistavaksi, sillä salonkikelpoista musiikki ei todellakaan ole. Eläköön spontaanius!

Pekka

Larry Coryell: Basics (Vanguard VSD 79375, 1976, CD-versiona Vanguard VMD 79375/Universe UV 020, 2000)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: