• Retroa vai rockia?

    Tätä blogia päivittävät Keijo "Keitsi" Lindgren ja Pekka Koskivaara - mm. ex-Musa- ja Back Beat-taustaiset musiikin ja vinyylin suurkuluttajat ja keräilijät. Tarkoituksenamme on jakaa tietoa ja mielipiteitä musiikista - rajattomasti ja ajattomasti. Kuvassa Pekka on vasemmalla, Keitsi oikealla.
  • Vanhemmat jutut

  • Löydä omasi!

  • Vinyylihulluus ei ota laantuakseen

    Kuuntelemme - kumpikin omilla tahoillamme - ahkerasti vuosikymmenien saatossa hyllyyn kertyneitä vinyylejä (toki myös CD kelpaa, jos vinyyliversio puuttuu tai sellaista ei ole edes olemassa). On nimittäin pakko, jos aikoo elinaikana käydä kaikki aarteet läpi edes 'puolella korvalla'. Kuunneltavaa on todella paljon, sillä aloitimme molemmat äänilevyjen keräilyn jo 1960-luvun jälkipuoliskolla. Ja harrastamme (lievä ilmaisu vinyl junkie -äijille) sitä intohimoisesti yhä edelleen - nyt ja vastakin! Onneksi Luoja on suonut meille pitkämieliset ja ymmärtäväiset elämänkumppanit. Maailma on pullollaan aivan loistavia levyjä, joita monikaan Suomessa ei ole milloinkan kuullut. Tai on jo autuaasti unohtanut kuulemansa. Eikä niitä levyjä soiteta radiossa, ainakaan virallisilla aalloilta. Aina kun tuollainen kiekko osuu levylautaselle, sielu värisee sekä onnesta että tuskasta. Omaa kuunteluelämystä varjostaa väkisinkin tieto siitä, ettei kukaan muu mahdollisesti pääse koskaan osalliseksi nautinnosta. Retrokki kertoo tuollaisista levyistä. Sinnikäs surfaaja saattaa hyvinkin löytää niitä netistä. Meitä kun on maailmassa muitakin... Moisten kummajaisten ohella esittelemme lyhyesti myös muunlaisia levyjä. Ikiaikaisista urotöistä upouusiin luomuksiin. Tarjonta tulee taatusti olemaan monipuolista (suorastaan sekalaista), sillä musiikilliset mieltymyksemme ovat ääripäistään hyvinkin erilaiset. Sen tulette kyllä huomaamaan... Retrokki kirjoittaa vain ja ainoastaan hyvistä levyistä, hienosta musiikista ja upeista artisteista, joista ei juurikaan puhuta muualla. Valtavirtauhon jätämme suosiolla muille.
  • Ilmoita sähköpostiosoitteesi, niin saat tiedon uusista Retrokki-viesteistä.

    Liity 35 muun seuraajan joukkoon

Retrokki kuuntelee: Tommi Kalenius ”Liikuta mua”, 2015

Tommi KaleniusJo muutaman vuoden lauluja sekä muille että itselleen säveltäneen ja sanoittaneen Kaleniuksen toinen albumi. Lue loppuun asti.

Joistain levyistä tietää jo alkutahdeista, että kiekko tulee pesiytymään soittimeen. ”Liikuta mua” on sinne jymähtänyt, neutraalista ja mitääntietämättömästä alkututtavuudestamme huolimatta. Levyn haaleahko ja aika raamatullinen kansi sekä saman oloinen tittelikään eivät sen kummemmin puraisseet.

Siksi jo alkutahtien lempeä, perinpohjin tuttu ja lohduttavakin vaippa hämmensi: vieläkö löytyy uutta musiikkia, jonka tunnistan omakseni? Onko huomattavasti nuorempi sukupolvikin – siihen Tommi Kalenius kuuluu – omaksunut ja kunnioittaa lauluntekemisen kunniakasta perinnettä? Luen nimittäin tällaiset nimet kuin J. Karjalainen, Edu Kettunen, Esa Eloranta ja Timo Kiiskinen nyt käsillä olevaa artistia edeltäneeseen tai jopa vielä sitäkin edeltäneeseen aaltoon. Samaan kuin Kaleniuksen levyn tuottaneen Pekka Ruuskan. Ympyrä on valmis, ymmärrät aasinsillan ja referenssiryhmän.

Saatekirjeessä tuottaja Ruuska toteaa levyn syntyneen kahdesti. Ensin tavoitteena oli radioystävällisyys ja -äänimaailma, johon Kaleniuksen laulut olisi pitänyt saattaa luonnottomasti pihdeillä ja pakolla. Siinä massassa ne olisivat myös hukkuneet iskelmäsuomi-tapettiin. Niinpä ”päätimme nostaa laulun ja laulajan vahvasti esille. Säestys pelkistettiin äärimmilleen. Kaikessa pyrittiin olemaan häiritsemättä lauluja ja niiden vahvoja kertomuksia”.

Esitän vastaväitteen ja mielipiteen: kyllä ”Liikuta mua” tällaisenaankin voi soida ja pärjätä radiossa siinä missä Johanna Kurkelan kaltaiset, iskelmä- ja popsuomen vakiosuosikit. Kaleniuksen musiikki seilaa laulelman, rockin ja iskelmän ristiaallokossa, leppeässä sellaisessa. Kuten Ruuska toteaa, laulu ja laulaja ovat pääosassa. Säestykseen on maltettu jättää vain välttämättömin. Se tarkoittaa ilmavuutta, soittimien erottelua, siveltimen vetoja siellä, missä niillä on painoarvoa ja merkitystä kokonaisuuden kannalta. Savijaloilla seisovien paisutusten ja onttoutta kumisevien koorusten sijasta sovituksissa luotetaan rauhallisiin ja maistuviin yksityiskohtiin. Jokainen maku tarjoillaan vivahteikkaana erikseen sen sijaan, että ne olisi turbosurvottu tehovatkaimen läpi yhdentekeväksi äänimatoksi, kiitos taidokkaan bändin: Miika Pelkonen (koskettimet), Pasi Ryökkynen (basso), Tuomo Dahlblom (kitara), Markus Malin (rummut).

Kaleniuksen sävelkynä on sujuva. Ei ihme että muutkin artistit ovat saaneet nostetta hänen kappaleistaan. Biiseissä on sopivassa suhteessa melankoliaa, kertosäekoukkua, kitarakuviota, tempon vaihtelua, sielua koskettavaa säveltä. Sävellykset ovat niin luontevia, että ne tuntuvat siltä kuin olisivat olleet aina olemassa. Kappaleissa on kultainen leikkaus.

Sanoitukset ovat yksinkertaisia: arkipäiväisiä asioita, tuokiokuvia, ihmisten välisiä suhteita ja nuoruuden tuntoja kertaavissa lyriikoissa ei tunnu olevan tulkinnan tarvetta. Joitain rivejä pidin mielessäsi jopa naivina teinidraamana (”Sä olet mulle, mä olen sulle”). Saatteen mukaan tarinoiden taustalla on kuitenkin omakohtaisia ihmissuhteiden ja elämäntilanteiden kipupisteistä ja kriiseistä kumpuavia kokemuksia. Joopa joo, mietin, kaikkihan sovittavat ja soveltavat omassa tai lähipiirissään tapahtuneita asioita tarinoissaan.

Noin ajattelin ja kirjoitin sanoituksista muutama päivä sitten.

Kunnes selailin puolihuolimattomasti postilaatikosta noutamaani mainospinoa: tarjoaisiko Lidl halpoja pyöräilyvarusteita? Sälän joukossa oli myös Vantaan seurakuntien Vantaan Lauri -lehti, jonka olin vuosikaudet sujuvasti siihen sen kummempaa huomiota kiinnittämättä siirtänyt kierrätyspinoon. Jostain kumman syystä katsahdin juuri tällä kerralla lehden kantta. Siinä poseerasivat Tommi Kalenius ja vaimonsa – tai ex-vaimonsa, en oikein ottanut selvää – Päivi. Tunnustan, että selasin lehden ensimmäistä kertaa, vaikka se lienee ilmestynyt jo vuosikaudet jos ei peräti -kymmenet. Levyn saate oli kertonut Kaleniuksen gospel-taustasta, joten siinä mielessä esiintyminen seurakunnan lehdessä oli ymmärrettävää.

Luin paljaan tarinan pariskunnasta. Sen jälkeen kuuntelin levyä täysin erilaisin korvin.

Jokainen kappale ei toki luotaa parisuhteen kriisiä ja elämäntilanteita, keveyttäkin löytyy. Mutta esimerkiksi ”Pahvilaatikoiden keskellä”, ”Tänä yönä ikävöidä ei” ja ”Ajattele” – jossa vierailija Jippu ja Kalenius tekevät koskettavan dueton – nostavat palan karskiinkin kurkkuun ja roskan silmään: tämä on totta, todella tapahtunutta. Tommi puhuu Päiville, ja päästää kuuntelijan kuunteluetäisyydelle. Tiedämme pariskunnasta ja heidän suhteestaan enemmän kuin ehkä omastamme. Ainakin Tommi ilmaisee asiat runollisemmin kuin itse pystyisimme. Aika usein Kalenius katsoo kaihoisasti taaksepäin ihastumiseen ja suhteen romanttiseen alkuun. Katkeruutta en kuule, kaipausta kylläkin.  

Levyn päättää tuttu ”Suvivirsi” hartaana ja turhasta karsittuna sovituksena.

Kokonaisuuden voi hyvin sijoittaa klassisten, tuskaisten ja tunnustuksellisten erolevyjen sarjaan (”Blood on the Tracks”, ”Shoot Out the Lights”, ”Blood & Chocolate”, ”Tunnel of Love”, ”+’Justments” jne.). Muistan myös Jackson Brownen ”The Pretender” -albumin: surutyötä, lohdutusta ja lohtua. Maailma on ankara paikka, tunteiden purkaminen ja jäsentely helpottaa.

”Jälkikäteen levyn laulut tuntuvat pyörremyrskyltä ja selviytymistarinalta mulle itselleni. Samalla hirvittää päästää nämä omista käsistäni ihmisten kuultavaksi”, toteaa Kalenius saatteessa. Ehkä sen vuoksi ”Liikuta mua” tarttuu ja pitää otteessaan. Se tuottaa inhimillisyydessään syvän henkisen tyydytyksen ja tyyneyden.

Pekka

Tommi Kalenius: Liikuta mua (Kaiku Recordings, KRCD0013, 2015)

www.tommikalenius.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: