Retrokki kuuntelee: Esko Järvelä Epic Male Band ”Rye Groove”, 2015

Esko Järvelä Rye GrooveMonitoimimies Esko Järvelän ja yhtyeensä toinen eeppinen kokonaisuus. Nimessä ei turhaan mainita sanaa ”groove”.

Noin vuosi sitten julkaistu yhtyeen debyytti tutustutti kiperää ja taidokasta folk-rockia ja -jazzia soittaneeseen kokoonpanoon: tiukkoja käänteitä, virtuoosisooloja, kansanmusiikkijuuria, viulun kielelle käännettyjä rock-riffejä, vastustamatonta svengiä. ”Rye Groove” kasvaa samasta mullasta, samoilla ravinteilla.

Esko Järvinen kertoo levyn kannessa synnytystuskasta, kilpajuoksusta kalenterin kanssa, saatavilla olevan ajan limittämisestä muihin bändi- ja perhevelvoitteisiin. Paljon puhuva on lause: ”tulin eräänä iltana kotiin treeneistä, ja totesin vaimolleni, että levystä tuntuu tulevan todella hyvä. Vastaus kuului: sietää tullakin”.

Voin vakuuttaa Eskon vaimolle, että kyllä siitä tuli.

Taisin aprikoida edellisen levyn arvion yhteydessä, että jaksaako periaatteessa yhden pääinstrumentin – ja vielä viulun – varaan rakentuvaa levyä kuunnella kerrasta toiseen. Eikö puuduta? Löytyykö variaatiota niin sävellyksistä kuin sovituksistakin?

Löytyypä hyvinkin, sillä vaikka viulu onkin pääasiallinen solistisoitin, vahva bändi tarjoaa luotettavan ja värikkään selkärangan: onneksi olkoon ja kiitos Jani Kivelä (sähkökitara), Anssi Salminen (akustinen kitara), Juho Kivivuori (basso) ja Janne Mathlin (rummut). Sovituksissa on käytetty mielikuvitusta, tylsyydestä ei ole tietoakaan. Erityiskiitos Aili Järvisen ja Anssi Salmisen sanattomalle, kaihoisalle laululle ”Five A.M.” -biisissä, sekä Alina Järvisen, Raisa Päivisen ja Tommi Asplundin jousille yli seitsemänminuuttisessa, hyvin jäsennellyssä ”Sweet Reel” -kappaleessa. Viimeksi mainittu tuo itselleni mieleen Pat Methenyn keskikauden (esimerkiksi ”Full Circle”) upeat, ajattomat teokset: äärimmäisen melodinen, hieman kaihoisa, sielua myötäkarvaan hivelevä.

Jo kipakka avausbiisi ”Whip” ottaa luulot pois: viulu, sähkö- ja akustinen kitara, basson ja rumpujen tykitys – jos tätä pystyy kuuntelemaan ilman, että rytmi vie mukanaan, täytyy olla syväjäässä. Myös nimikappale ”Rye Groove” hengästyttää, intensiteetti on armoton.

Itselleni yksi levyn keskipisteistä on itämaisen viulukuvion ympärille keriytyvä ”Kabob Ostrobothnia”. Rytmillisesti armottoman svengaava, biisi kerää voimaa välikkeiden hidastuksissa, wah-wah-kitaran soolo repii ja raastaa, alla sykkii viulun johtama rytmiikka, tausta kasvaa jousiston voimalla vaikkapa Led Zeppelinin ”Kashmirin” malliin.  Sitä edeltävä, valssirytminen ”Rose on the Wallpaper” on ehkä lähinnä country-rockia: en tiedä miksi, mutta mielessäni on Emmylou Harris.

Toistuva kuuntelu palkitsee, yksityiskohtia ja sovituksellisia hienouksia paljastuu kerta kerran jälkeen. Pinnan alle on todellakin syytä kurkistaa. Kannattaa myös lukea biisien humoristiset kuvaukset.

”Rye Groove” on crossover-kamaa jos mikä: sopii niin kansanmusiikkifaneille, rock- ja progediggareille kuin jazz-rockistakin potkunsa saaville.

Esko Järvelä Epic Male Band: Rye Groove (Epic Male Band EMB002, 2015)

www.epicmaleband.com

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: