• Retroa vai rockia?

    Tätä blogia päivittävät Keijo "Keitsi" Lindgren ja Pekka Koskivaara - mm. ex-Musa- ja Back Beat-taustaiset musiikin ja vinyylin suurkuluttajat ja keräilijät. Tarkoituksenamme on jakaa tietoa ja mielipiteitä musiikista - rajattomasti ja ajattomasti. Kuvassa Pekka on vasemmalla, Keitsi oikealla.
  • Vanhemmat jutut

  • Löydä omasi!

  • Vinyylihulluus ei ota laantuakseen

    Kuuntelemme - kumpikin omilla tahoillamme - ahkerasti vuosikymmenien saatossa hyllyyn kertyneitä vinyylejä (toki myös CD kelpaa, jos vinyyliversio puuttuu tai sellaista ei ole edes olemassa). On nimittäin pakko, jos aikoo elinaikana käydä kaikki aarteet läpi edes 'puolella korvalla'. Kuunneltavaa on todella paljon, sillä aloitimme molemmat äänilevyjen keräilyn jo 1960-luvun jälkipuoliskolla. Ja harrastamme (lievä ilmaisu vinyl junkie -äijille) sitä intohimoisesti yhä edelleen - nyt ja vastakin! Onneksi Luoja on suonut meille pitkämieliset ja ymmärtäväiset elämänkumppanit. Maailma on pullollaan aivan loistavia levyjä, joita monikaan Suomessa ei ole milloinkan kuullut. Tai on jo autuaasti unohtanut kuulemansa. Eikä niitä levyjä soiteta radiossa, ainakaan virallisilla aalloilta. Aina kun tuollainen kiekko osuu levylautaselle, sielu värisee sekä onnesta että tuskasta. Omaa kuunteluelämystä varjostaa väkisinkin tieto siitä, ettei kukaan muu mahdollisesti pääse koskaan osalliseksi nautinnosta. Retrokki kertoo tuollaisista levyistä. Sinnikäs surfaaja saattaa hyvinkin löytää niitä netistä. Meitä kun on maailmassa muitakin... Moisten kummajaisten ohella esittelemme lyhyesti myös muunlaisia levyjä. Ikiaikaisista urotöistä upouusiin luomuksiin. Tarjonta tulee taatusti olemaan monipuolista (suorastaan sekalaista), sillä musiikilliset mieltymyksemme ovat ääripäistään hyvinkin erilaiset. Sen tulette kyllä huomaamaan... Retrokki kirjoittaa vain ja ainoastaan hyvistä levyistä, hienosta musiikista ja upeista artisteista, joista ei juurikaan puhuta muualla. Valtavirtauhon jätämme suosiolla muille.
  • Ilmoita sähköpostiosoitteesi, niin saat tiedon uusista Retrokki-viesteistä.

    Liity 38 muun seuraajan joukkoon

Retrokki kuuntelee: Mika Vanhanen Ensemble ”Punainen lipas”, 2013

mika vanhanen ensembleSvengaavaa retroiskelmää pääasiassa 50- ja 60-lukujen tyyliin, välillä hypätään peräti iloiselle 20-luvulle.

Vaikka levy onkin merkitty Mika Vanhanen Ensemblen nimiin ja Vanhanen itse on säveltänyt ja pääosin sanoittanut kappaleet, soittaa pianoa ja laulaakin pari vanhakantaista iskelmää, kyllä ”Punaisen lippaan” tähdeksi nousee pääasiallinen solisti Siiri Ahtola, iskelmätähti.

Yhtään toki väheksymättä Vanhasen taidokasta ja tyylitietoista sävellys- ja mielikuvituksekasta sanoituskynää. Myös toteutus on ammattitaitoista, tiedä sitten käykö tämä porukka keikoilla: Esko Kauppinen (basso), Risto Riikonen (kitara), Jari Lappalainen (lyömäsoittimet), Petri Karttunen (saksofonit) ja Tuire Silvennoinen (taustalaulu, viulu). Ja jos käy, mistä keikkoja tämäntyyliselle musiikille löytyy? Tanssilavoilta ehkä? Kaikki soittajat ovat kuitenkin vanhoja kettuja, monet alan opettajia.

Siis Siiri Ahtola. Erittäin ilmeikäs, vivahteikas ja kappaleen sitä vaatiessa vahvaääninenkin laulajatar.

Hän hallitsee erityisen hyvin lattarivaikutteisen svingiskelmän 60-luvun alun tähtilaulajattariemme tyyliin. Ahtolan tulkitsemista kappaleista en löydä hutia etsimälläkään! Kun kertosäkeissä mukaan liittyy Tuire Silvennoinen, paatos on esimerkiksi avausbiisissä ”Egypti” melkoinen. Kyseinen kappale muuten erottuu kokonaisuudesta nykyaikaisempana, selkeästi mihinkään ajankohtaan ankkuroimattomana. Yhtä ajaton on nimibiisi ”Punainen lipas”.

Sitten tuleekin Mika Vanhasen laulama, pastissiksi livahtava ”Pullon henki”. Uusrahvaanomaista salonkikamaa ja sinänsä ihan kelpo suoritus. Henkilökohtaisesti pidän kyllä enemmän Ahtolan tulkinnoista, mutta sehän on tietysti makuasia.

Esimerkiksi ”Kiven laulun” hillitty lattarijazz voisi hyvinkin periytyä tuolta ”Suklaasydän”-aikakaudelta ja -tulkitsijoilta. Vanhasen tulkitsema ”Helmin blues” on Leskisen ”Bluesia Pieksämäen asemalla” -biisin sukulainen, toki kevytkenkäisempi. ”Lapset katsoo kompassiin” -biisissä Ahtolan äänensävyssä ja sävellyksen luonteessa on jotain samaa kuin Maaritin vastaavissa. Jos jonkin kappaleen tiputtaisin tältä levyltä, se olisi vähän epämukavan kuuloinen ”Kotiin päin”.

Lopulta levy jättää kaksijakoisen fiiliksen: toisaalla Mika Vanhasen laulamat kevyet rallit, toisaalla Siiri Ahtolan tulkitsemat svingiskelmät. Kokonaisuudesta tulee näin leppeä ja nostalginen. Tällaiselle vakavammalle, joskus turhankin vakavalle jäykkäniskalle 20-luku vie kuitenkin vähän turhan kauas. Palaa takaisin, 60-luku!

Pekka

Mika Vanhanen Ensemble: Punainen lipas (Taitaa olla omakustanne, koskapa kansissa, liitteessä ja levyssä lukee vain Mika Vanhanen Ensemble 2013)

www.mve.fi

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: