• Retroa vai rockia?

    Tätä blogia päivittävät Keijo "Keitsi" Lindgren ja Pekka Koskivaara - mm. ex-Musa- ja Back Beat-taustaiset musiikin ja vinyylin suurkuluttajat ja keräilijät. Tarkoituksenamme on jakaa tietoa ja mielipiteitä musiikista - rajattomasti ja ajattomasti. Kuvassa Pekka on vasemmalla, Keitsi oikealla.
  • Vanhemmat jutut

  • Löydä omasi!

  • Vinyylihulluus ei ota laantuakseen

    Kuuntelemme - kumpikin omilla tahoillamme - ahkerasti vuosikymmenien saatossa hyllyyn kertyneitä vinyylejä (toki myös CD kelpaa, jos vinyyliversio puuttuu tai sellaista ei ole edes olemassa). On nimittäin pakko, jos aikoo elinaikana käydä kaikki aarteet läpi edes 'puolella korvalla'. Kuunneltavaa on todella paljon, sillä aloitimme molemmat äänilevyjen keräilyn jo 1960-luvun jälkipuoliskolla. Ja harrastamme (lievä ilmaisu vinyl junkie -äijille) sitä intohimoisesti yhä edelleen - nyt ja vastakin! Onneksi Luoja on suonut meille pitkämieliset ja ymmärtäväiset elämänkumppanit. Maailma on pullollaan aivan loistavia levyjä, joita monikaan Suomessa ei ole milloinkan kuullut. Tai on jo autuaasti unohtanut kuulemansa. Eikä niitä levyjä soiteta radiossa, ainakaan virallisilla aalloilta. Aina kun tuollainen kiekko osuu levylautaselle, sielu värisee sekä onnesta että tuskasta. Omaa kuunteluelämystä varjostaa väkisinkin tieto siitä, ettei kukaan muu mahdollisesti pääse koskaan osalliseksi nautinnosta. Retrokki kertoo tuollaisista levyistä. Sinnikäs surfaaja saattaa hyvinkin löytää niitä netistä. Meitä kun on maailmassa muitakin... Moisten kummajaisten ohella esittelemme lyhyesti myös muunlaisia levyjä. Ikiaikaisista urotöistä upouusiin luomuksiin. Tarjonta tulee taatusti olemaan monipuolista (suorastaan sekalaista), sillä musiikilliset mieltymyksemme ovat ääripäistään hyvinkin erilaiset. Sen tulette kyllä huomaamaan... Retrokki kirjoittaa vain ja ainoastaan hyvistä levyistä, hienosta musiikista ja upeista artisteista, joista ei juurikaan puhuta muualla. Valtavirtauhon jätämme suosiolla muille.
  • Ilmoita sähköpostiosoitteesi, niin saat tiedon uusista Retrokki-viesteistä.

    Liity 36 muun seuraajan joukkoon

Retrokki kuuntelee: Nemesis ”Living Statues”, 2012 ______ Ashen Simian ”Spinal Staircase”, 2013

nemesisSuomalaisen elektronisen musiikin kokeneinta ja terävintä kärkeä Kokkolasta. Ymmärrettävää ‒ ja suositeltavaa ‒ myös analogista musiikkia harrastaville.

Olkoot nämä julkaisut esimerkkejä monesta hyvästä ja yhdestä valitettavasta asiasta. Hyvät asiat liittyvät tekijöiden näkemykseen ja kunnianhimoon sekä musiikin ja paketoinnin laatuun. Valitettavaa on, että löysin Nemesiksen vasta nyt; valitettavaa senkin vuoksi, että pinnan alla saattaa piileskellä vaikka kuinka monta yhtä kiinnostavaa ja huomion arvoista artistia ja julkaisua.

Toki asia liittyy myös pienten ja vielä pienempien tekijöiden mahdollisuuksiin saada ääntään ja musiikkiaan kuuluviin. Tästä ikuisuusasiasta ei nyt sen enempää, vatsahapot polttelevat muutenkin. Parempi vain tulkita nämäkin julkaisut löytöretkeilyn ja elämää rikastuttavien löytöjen kautta.

Luonto herää eloon: Nemesis

Sillä kokkolalainen Nemesis, eli Ami Hassinen, Jyrki Kastman ja Joni Virtanen tarjoavat vuonna 2012 ilmestyneellä ”Living Statues” -kiekollaan unenomaisen, syntikoista ja luonnon äänistä rakentuvan kokonaisuuden. Ambientiksi tätä kai luonnehditaan – iTunes tulkitsee tyylin electronicaksi.

Inspiraation näihin kappaleisiin kaverit ovat saaneet Parikkalassa sijaitsevasta veistospuistosta. Sen sadat veistokset toteutti tavallisen työuransa rinnalla Ite-taiteilija, nyt jo edesmennyt Veijo Rönkkönen. Nemesiksen puistossa soittama keikka (kera alan vetreän veteraanin Esa Kotilaisen) ja veistosten sekä luonnon luoma epätodellinen tunnelma vaikuttivat vahvasti musiikin syntyyn. Kuten Ami Hassinen vihkosesta vapaasti tulkittuna toteaa, Rönkkösen taide yhdistelee riemua ja iloa alakuloon ja synkkyyteen, valoa varjoon.

esa kotilainenEnkä osaa tätä Hassista paremmin selittää: ”Nemesiksen musiikki on henkisesti hyvin lähellä Rönkkösen visiota: luonnon ja ihmisen, valon ja varjon, elämän ja kuoleman harmoniaa”. Ja perskules, tämä on juuri se asia, mikä minut pysäytti, kun ensimmäistä kertaa kiekkoa kuuntelin! Hälinä ympärillä haihtui, syke hidastui. Aivot tuntuivat hämmentyvän: mitä tämä oikein, miksi tämä vaikuttaa näin? Miksi tunnen olevani ‒ lopullisesti perillä?

Jälkikäteen, usean kuuntelun jälkeen tietoisia kysymyksiä olisivat olleet ‒ mutaisempaa ja mäkisempää maastoa enemmän kyntäneenä: missä rytmi, missä hyräiltävä melodia?

Niitä ei kuitenkaan tarvita. Musiikki on joka kerta tässä ja nyt, ytimessä monessakin mielessä. Hitaita, monikerroksisia mutta kuitenkin selväpiirteisiä äänimassoja ‒ kuin tyynesti kumpuavia ja eteneviä maininkeja tai humisevaa ikimetsää. Kaiken yläpuolella: heleitä kelloja, luonnon ääniä, jossain kantele, taivaskin tuntuu laulavan. Olisiko tässä vähän hippimeininkiä?

Löydän Nemesiksestä vähän Tangerine Dreamia, ripauksen Jean Michel Jarrea, hyppysellisen Kitaroa. Luen Jukka Mikkolan kirjoittamaa tekstiä 2010 ilmestyneeseen ”Gigahertz”-levyyn. ”Nemesis edustaa sitä, mikä on parasta tuoreen vuosituhannen rajattomassa musiikkimaailmassa: ikinuoren konemusiikin uutta pulssia, ambientia, psykedeliaa ja syntikkamusiikin pioneerien progressiivista otetta, taivaankannen geometriaa, äänien kvanttifysiikkaa, tähtisumujen kohinaa ja ajan lyhyttä historiaa.” Hienosti kirjoitettu.

”Living Statues” on kaunis ja syvällinen levy, joka tulee soimaan aina silloin, kun haluan olla enemmän.

Kunniamaininta loppuun saakka mietitystä ja toteutetusta kannesta: tyylikäs kotelo, veistospuistoa kuvaileva vihkonen ja erityisen upea, terälehtimäisesti aukeava sisäpussi ‒ kaikki samasta maailmasta. Että tavallinen muovikotelo voikin tuntua tämän jälkeen tylsältä ja ajatuksettomalta.

####################################################################

ashen simian

Elämä kuljettaa: Ashen Simian

Kaverukset Ami Hassinen ja Jyrki Hassinen aloittivat avaruudelliset kokeilunsa jo kouluaikoinaan 1987. Noista varhaisista itseviritetyistä ajoista soitinarsenaali on kehittynyt, mutta niin on näkemyskin. Vuonna 1994 julkaistiin ensimmäinen Nemesis-levy ”Xcelsior”. Sitä pidetään ensimmäisenä suomalaisena, myös ulkomailla julkaistuna elektro- ja/tai ambient-albumina. ”Xcelsiorin” jälkeen on toistakymmentä Nemesis-kiekkoa, lukuisia kuitenkin. Ami Hassiselle Nemesis ei aina riitä. Hän on julkaissut Ashen Simian -nimellä nyt toisen albumin ”Spinal Staircase”.

Hassinen itse toteaa, että kokonaisuus koostuu musiikista, joka on Nemesiksen tyyliin ehkä liian rytmikästä. Ja sitähän se on: sykkivää elektroa, välillä tiheämpää rytmiä, välillä rauhallisemmin tykyttävää. Kiintoisimmillaan Ashen Simian on silloin, kun rytmit sykkivät päällekkäin ja limittäin: yksi syke pitää aaltoa yllä, toinen pulputtaa hitaasti muuttuvaa virtaa, kolmas puhaltaa päälle ilmavaa melodiaa. Kaiken yläpuolella, korkealla vuorten päällä liitelee taivaallinen kuoro. Helpostihan tämä livahtaisi ”Popcorniksi”, mutta niin alhaiseen temppuun Hassinen ei sorru.

Luen uudelleen Jukka Mikkolan tekstiä, tunnistan pitkän linjan avaruusromuasiantuntijan sanoista omia ajatuksiani: ”…aitojen ja digitaalisesti mallinnettujen analogikoneiden vuosikertasoundit säteilevät humaania lämpöä”. Se on se tunne.

Näen ja kuulen Nemesiksen ja Ashen Simianin kahtena eri eläimenä, ainakin näiden tallenteiden perusteella. Nemesis on syvänvihreiden ikimetsien, pikisilminä kimmeltelevien järvien, ikuisten ajatusten ja peruskallioiden tulkki. Ashen Simian taas ‒ no, juhannuksena palaa kokko, jossain paukkuvat ilotulitteet, juhlajuoma kuohuu. On kesä.

Pekka

PS. Nettisivuihin kannattaa tutustua: ne toteuttavat yhtä linjakkaasti kavereiden näkemystä kuin musiikkikin.

Nemesis: Living Statues (Retroduction RRCB 012, 2012)

Ashen Simian: Spinal Staircase (Retroduction RR 013, 2013)

www.nemesisem.net

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: