Retrokki kuuntelee: Retro Kings ”Over the Moon”, 2013

retrokingsJo aikaisemmin taidokkaiksi tyyliniekoiksi todettujen kitaristi-laulaja Kapa Montosen ja basisti-laulaja Jyrki Tulpon sekä kumppaneiden perinnetietoinen kiekko. Toimintakentäkseen yhtye määrittelee swingin ja bluesin.

Taisin jossain yhteydessä kehaista Kapa Montosen ja yhtyeensä aikaisemman albumin ”Routes to Roots”. Silloin operoitiin The Bluesment Brothers -nimikkeellä, vahvan tukensa antoi tuolloin basisti-laulaja Jyrki Tulppo. Montonen ja Tulppo jatkavat yhteistä taivaltaan Retro Kingseissä, arvatenkin keskinäisen arvostuksen ja avunannon merkeissä. Retro Kingsien kaksi muuta kuninkaallista ovat Mika Mattila (koskettimet ja taustalaulu) sekä Ilkka Tiusanen (rummut).

”Routes to Roots” -albumista kirjoitin positiivisesti, samansuuntaisen kohtelun saa myös ”Over the Moon”. Edeltäjäänsä verrattuna uutuus tyylittelee hivenen kaupunkilaisemmin, bluesit osuvat sinisen värikartan vaaleampaan päähän. Kitaristina Montonen on armoitetun sulava ja sujuva, laulukin luonnistuu. Tulppo onnistuu laulupuolessa ‒ ainakin omasta mielestäni ‒ hieman sulavammin. Kahden laulajan ratkaisu mehevöittää ja monipuolistaa kokonaisuutta, kortena keossa myös useat Montos-lähtöiset instrumentaalit.

Ei jälkeäkään uudesta ja ihmeellisestä

Sillä kuten nimensä ilmiantaa, Retro Kings tarjoilee mennyttä maailmaa, nostalgisia tunnelmia, lohdutusta modernin ajan rattaisiin juuttuneille ja juuriaan kaipaaville. Tyyli on monistettu eilisestä, toteutuksessa hyödynnetään tätä päivää. Vastaavilla linjoilla ovat operoineet myös Eric Clapton rennoimmillaan, JJ Cale, ikisuosikkini Dan Hicks And His Hot Licks ja vähän uudemmalta ajalta muistelen myös James Hunteria.

Tulppo tuntuu viihtyvän hämyisten tunnelmapalojen parissa ‒ mikäs oli se menneiden vuosien Gordon Haskell -imellys, jota ”New Day” -biisissä tunnustellaan? Samaan laariin putoaa ”Moments in Life”, joka lienee lähin yhteinen piste Tulppo-Clapton-akselilla. Samaa kaiken kokenutta maailmanmiestä molempien tulkinnassa. Nimibiisi voisi olla jopa Michael Franksin ohjelmistosta: ollaan etelämeren saarilla, isäntää leyhytellään palmunlehdillä, rennot kitara- ja pianosoolot vaivuttavat lämpimään nirvanaan.

Toisaalla samassa yhtyeessä: Montosen rockabilly-kenkää taitaa puristaa siihen malliin, että en yhtään yllättyisi jos miehen seuraava pläjäys houkuttelisi tötterötukka- ja pilkkumekkokansaa tanssilattialle vieläkin munakkaammalla sykkeellä. Toki tuohon tehtävään käyvät mainiosti tämän kiekon western swing -tyylitelmätkin. ”Cruise of Love” yllyttää Dan Hicks forever -kiljahduksiin!

Soitannollisesti kiekko on eheä, yleisilme kaksijakoinen ‒ se toisaalta muhevoittaa kokonaiskuvaa. Juuri tässä hetkessä Retro Kings toimii pehmentävänä puskurina alakuloisen loppusyksyn ja väistämättä iskevän talvikauden välillä.

Pekka

Retro Kings: Over the Moon (Retro Kings REKI01, 2013)

retrokings.nettisivu.org

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: