• Retroa vai rockia?

    Tätä blogia päivittävät Keijo "Keitsi" Lindgren ja Pekka Koskivaara - mm. ex-Musa- ja Back Beat-taustaiset musiikin ja vinyylin suurkuluttajat ja keräilijät. Tarkoituksenamme on jakaa tietoa ja mielipiteitä musiikista - rajattomasti ja ajattomasti. Kuvassa Pekka on vasemmalla, Keitsi oikealla.
  • Vanhemmat jutut

  • Löydä omasi!

  • Vinyylihulluus ei ota laantuakseen

    Kuuntelemme - kumpikin omilla tahoillamme - ahkerasti vuosikymmenien saatossa hyllyyn kertyneitä vinyylejä (toki myös CD kelpaa, jos vinyyliversio puuttuu tai sellaista ei ole edes olemassa). On nimittäin pakko, jos aikoo elinaikana käydä kaikki aarteet läpi edes 'puolella korvalla'. Kuunneltavaa on todella paljon, sillä aloitimme molemmat äänilevyjen keräilyn jo 1960-luvun jälkipuoliskolla. Ja harrastamme (lievä ilmaisu vinyl junkie -äijille) sitä intohimoisesti yhä edelleen - nyt ja vastakin! Onneksi Luoja on suonut meille pitkämieliset ja ymmärtäväiset elämänkumppanit. Maailma on pullollaan aivan loistavia levyjä, joita monikaan Suomessa ei ole milloinkan kuullut. Tai on jo autuaasti unohtanut kuulemansa. Eikä niitä levyjä soiteta radiossa, ainakaan virallisilla aalloilta. Aina kun tuollainen kiekko osuu levylautaselle, sielu värisee sekä onnesta että tuskasta. Omaa kuunteluelämystä varjostaa väkisinkin tieto siitä, ettei kukaan muu mahdollisesti pääse koskaan osalliseksi nautinnosta. Retrokki kertoo tuollaisista levyistä. Sinnikäs surfaaja saattaa hyvinkin löytää niitä netistä. Meitä kun on maailmassa muitakin... Moisten kummajaisten ohella esittelemme lyhyesti myös muunlaisia levyjä. Ikiaikaisista urotöistä upouusiin luomuksiin. Tarjonta tulee taatusti olemaan monipuolista (suorastaan sekalaista), sillä musiikilliset mieltymyksemme ovat ääripäistään hyvinkin erilaiset. Sen tulette kyllä huomaamaan... Retrokki kirjoittaa vain ja ainoastaan hyvistä levyistä, hienosta musiikista ja upeista artisteista, joista ei juurikaan puhuta muualla. Valtavirtauhon jätämme suosiolla muille.
  • Ilmoita sähköpostiosoitteesi, niin saat tiedon uusista Retrokki-viesteistä.

    Liity 36 muun seuraajan joukkoon

Tommi Varjola Trio ”Tommi Varjola Trio”, 2013

tommi varjola trioHyvinkin perinteinen kitaratriolevy, suuntimat jazzin ja viihteen välimaastossa. Myös Mist Season -yhtyeestä tutun kitaristin toinen kiekko omissa nimissä.

Olin pyöritellyt levyä autossa lukuisia, jos en peräti lukuisia kymmeniä kertoja. Mukavaa, mutkatonta, tarttuvaa ja taitavaa. Muutama melodia jäi korvamadoksi, mietin missä olin kuullut niitä aikaisemmin, alkuperäisinä. Oletin nimittäin, että osa yhdeksästä biisistä on lainaa vaan. Grant Green? Gabor Szabo? Wes Montgomery? Tal Farlow?

Pieleen meni, sillä kansissa ja liitteessä lukee isolla ”All music by Tommi Varjola”.

Johtopäätös luonnollisesti on, että Varjola säveltäjänä ja soittajana sekä trionsa kaksi muuta jäsentä, Jan-Olof Strandberg (basso) ja Markus Ketola (rummut) hallitsevat tyylilajin ja liikkuvat sen puitteissa täysin suvereenisti. Korostaisin tässä myös näkemystä. Hillitöntä kitarataituruutta ei esitellä, soittoon uskalletaan jättää ilmaa ja aukkoja. Muutamat vivahteikkaat ja tunnustelevat soolot kitaralla, hillitymmät bassolla ja rummuilla, ei muuta. Pääasia on soiton jouhevuus ja luontevuus ‒ kuuntelijalle tulee lämmin ja kodikas olo.

Varjolan biiseistä huokuu toisaalta kunnioitus vanhoja sankareita ja heidän edustamiaan ja kehittämiään tyylisuuntia kohtaan, toisaalta hän ei ole jäänyt tyylin vangiksi. Kitaristi ja soittokumppaninsa haravoiva myös uutta maaperää: kokeillaan kevyin vedoin, kestäisikö alkutalven jää. Ne tutun oloiset teemat ovat melodian pätkiä, muutaman nuotin toistuvia harmonisia pyrähdyksiä, kitaraa varten sävellettyjä. Tai toimisivat ne varmaan jollain muullakin solistisoittimella, eivät kuitenkaan laulettuina.

Kitara soi luonnollisesti, joissain kohdin pienellä säröllä, ilman sen kummempia kommervenkkejä. Tehosteilla ei tarvitse peittää vajeita soittotaidossa, Hämeenlinnan Sibelius-opistossa kitaraopettajanakin toimiva Varjola on soittimensa suvereeni hallitsija. Ja sen seurauksena taidokas ja sielukas tyylittelijäkin. Siihen varmasti vaikuttaa myös klassisen kitaransoiton opiskelu sekä Suomessa että Saksassa. Kun on tarpeeksi taitoa ja näkemystä, on myös taitoa ja uskallusta improvisoida.

Tapojeni vastaisesti en kirjaa tuntemuksia ja tunnustuksia yksittäisistä biiseistä. Kokonaisuus on yhtenäinen ja tasapainoinen, häröilybiisit ‒ jos tässä nyt häröilystä voi puhua, sillä aika maltillisilla linjoilla liikutaan ‒ ja tarttuvammat melodiakappaleet vuorottelevat sopivassa suhteessa. Tyylikäs ja miellyttävä kokemus kantta myöten.

Pekka

Tommi Varjola Trio: Tommi Varjola Trio (TV 002, 2013)

www.tommivarjola.com

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: