• Retroa vai rockia?

    Tätä blogia päivittävät Keijo "Keitsi" Lindgren ja Pekka Koskivaara - mm. ex-Musa- ja Back Beat-taustaiset musiikin ja vinyylin suurkuluttajat ja keräilijät. Tarkoituksenamme on jakaa tietoa ja mielipiteitä musiikista - rajattomasti ja ajattomasti. Kuvassa Pekka on vasemmalla, Keitsi oikealla.
  • Vanhemmat jutut

  • Löydä omasi!

  • Vinyylihulluus ei ota laantuakseen

    Kuuntelemme - kumpikin omilla tahoillamme - ahkerasti vuosikymmenien saatossa hyllyyn kertyneitä vinyylejä (toki myös CD kelpaa, jos vinyyliversio puuttuu tai sellaista ei ole edes olemassa). On nimittäin pakko, jos aikoo elinaikana käydä kaikki aarteet läpi edes 'puolella korvalla'. Kuunneltavaa on todella paljon, sillä aloitimme molemmat äänilevyjen keräilyn jo 1960-luvun jälkipuoliskolla. Ja harrastamme (lievä ilmaisu vinyl junkie -äijille) sitä intohimoisesti yhä edelleen - nyt ja vastakin! Onneksi Luoja on suonut meille pitkämieliset ja ymmärtäväiset elämänkumppanit. Maailma on pullollaan aivan loistavia levyjä, joita monikaan Suomessa ei ole milloinkan kuullut. Tai on jo autuaasti unohtanut kuulemansa. Eikä niitä levyjä soiteta radiossa, ainakaan virallisilla aalloilta. Aina kun tuollainen kiekko osuu levylautaselle, sielu värisee sekä onnesta että tuskasta. Omaa kuunteluelämystä varjostaa väkisinkin tieto siitä, ettei kukaan muu mahdollisesti pääse koskaan osalliseksi nautinnosta. Retrokki kertoo tuollaisista levyistä. Sinnikäs surfaaja saattaa hyvinkin löytää niitä netistä. Meitä kun on maailmassa muitakin... Moisten kummajaisten ohella esittelemme lyhyesti myös muunlaisia levyjä. Ikiaikaisista urotöistä upouusiin luomuksiin. Tarjonta tulee taatusti olemaan monipuolista (suorastaan sekalaista), sillä musiikilliset mieltymyksemme ovat ääripäistään hyvinkin erilaiset. Sen tulette kyllä huomaamaan... Retrokki kirjoittaa vain ja ainoastaan hyvistä levyistä, hienosta musiikista ja upeista artisteista, joista ei juurikaan puhuta muualla. Valtavirtauhon jätämme suosiolla muille.
  • Ilmoita sähköpostiosoitteesi, niin saat tiedon uusista Retrokki-viesteistä.

    Liity 38 muun seuraajan joukkoon

Retrokki kuuntelee: Riverdog Samson ”Riverdog Samson”, 2012

riverdog samsonVoi jessus sentään, että osaakin olla epämuodikasta musiikkia tämä imatralaisen Riverdog Samsonin esikoisalbumi. Ikihämynä olen siitä ylen onnellinen, omaehtoisen kotimaisen rockin vaahtosuisena puolestapuhujana pirun ylpeä!

Meillä Pekan kanssa on ollut ilo ja kunnia purkaa tuntemuksiamme monista sellaisista kotimaisista artisteita / levyistä, joilla ei  juurikaan ole asiaa edes paikallisten radioasemien ohjelmatarjontaan. Progen saralta muistelen suurella lämmöllä KurkeaHiidensointiaThoby LothiaTime TravelleriaPorcelain Moonia, Utopianistia ja kumppaneita. Samalla olen surullinen, etten ole kuullut monestakaan ko. listan artistista mitään sitten kauniisti alkaneen ensituttavuuden.

Toivottavasti sama ei toteudu näiden Vuoksen rantamailla varttuneiden pitkätukkien kohdalla.

Vuonna 2008 perustettu Riverdog Samson – kavereitten kesken RDS – määrittelee itsensä ’kokeilevaksi rockbändiksi, joka yhdistelee progressiivisen ja ambient-musiikin elementtejä vaihtoehtorockin kanssa’. Aikalailla osuvasti sanottu, sanoisin.

Moista luonnehdintaa vastaan peilattuna voin kuvitella kuulevani RDS:n soitannossa kaikuja sekä 1970-luvun taitteen Pink Floydista että Soundgardenista parikymmentä vuotta myöhemmin. Mielenkiinnolla odotan, mitä Pekan kaikukorvaan on tarttunut 🙂

”Riverdog Samson” on varsin tasapainoinen / -laatuinen luomus. Hidastempoiset, vähäeleisesti – samalla kuitenkin rikkaasti – sovitetut, sekä soinniltaan että soitinnukseltaan selkeät biisit soljuvat kuin vesi / leijailevat kuin pilvet syvälle sieluni sopukoihin. Taidokkailla nyanssien ja sointivärien muutoksilla aikaansaadut pikkupärskeet ja sateenripaukset pitävät huolta siitä, että kuuntelukokemus pysyy aktiivisena kaiken aikaa.

Kovin on olo rauhallinen ja rento, ahteri tiukasti ämyreitten väliin ankkuroitu. Paskat tässä minnekään kiire ole, takkapuut ehtii pilkkoa tuonnempanakin.

Heikki Pöyhiä (sähkökitara ja laulu), Ville Wallenius (kitara sähköllä ja ilman) ja Pekka Ranta (kattava kokoelma erilaisia bassoja) ovat kaikki taidokkaita ja sounditietoisia soittajia. Solististen urotöiden sijaan ryhmä panostaa sulavaan kimppasoittoon ja sovituksellisia / soundillisia yksityiskohtia vaalivaan bändiajatteluun. Vakiorumpalia ryhmällä ei ole, mutta levyllä nahkoja nuijii Kupiaisen Mikko. Likimainkaan kaikissa biiseissä ei vierailevan rumpalin palveluksia ole kuitenkaan tarvittu.

Yksittäisistä biiseistä ehkä suurimmaksi suosikikseni on muodostunut rytmisesti kieron hypnoottinen ”Moontrain”, jonka laskeva laulumelodia toimii vallan erinomaisesti. Pidän suuresti myös Pöyhiän äänestä ja tulkinnallisesta ilmeestä / ilmeikkyydestä. Tämän rallin tulen tunnistamaan ’sokkotestissä’ vielä vuosienkin kuluttua.

Myös heti perään seuraava, majesteettisesti vellova ”Don’t Belong” on vokaaliosuuksien juhlaa. Ajatukset laukkaavat reilun neljän vuosikymmenen taa. Korvien välissä surraavan musiikkitietokantani kerberos patistaa Steve Hillagen luotsaaman Khan-yhtyeen mainion ”Space Shanty” -albumin pikaiseen jälleenkuunteluun.

Vieläpä mainitsen erikseen levyn päättävän mietiskelevän, upean hienovaraisesti sovitetun ”Day Without Troublen”, joka kasvaa komeasti loppua kohden. Rannan basso ja Kupiaisen rummut jylläävät aallonharjalla, mutta myös pinnan alla elämä kukoistaa. Ehkä juuri tässä biisissä on eniten tuota yhtyeen mainitsemaa ambient-ajattelua, miten se sitten mielletäänkään…

Ai että mitä kundit olisivat voineet tehdä paremmin? Ei kai oikeastaan mitään. Tyystin tuntemattoman uuden bändin esikoisalbumiksi ”Riverdog Samson” on harvinaisen kypsä  ja kaikin puolin hienosti toteutettu aikaansaannos, vakuuttava / vaikuttava osoitus yhtyeen tuonhetkisestä tahtotilasta. Kyllä tämän porukan itsekritiikki, yhteishenki ja kunnianhimo potkivat hommaa itsestään eteenpäin. Kunhan vaan nälkää riittää…

Näyttää muuten siltä, että valitsimme Pekan kanssa aivan eri biisit hehkutettavaksi. Kumpaa siis uskoa? Ei niin kumpaakaan, onhan sinulla hitto soikoon omatkin korvat 🙂

Keitsi

riverdog samson 2Näillä äijillä ei näytä olevan kiire mihinkään. Levykannen sisäaukeamalla kaverukset istuvat kalseilla muovituoleilla vesistön äärellä, tarjoilupöytänä vanha tiskipöytä – tuplaa luonnollisesti kalanperkauksessa. Arvatenkin on vilu, rantakalliolla kököttävän trion hytinä välittyy katsojaan.

Kylmä imeytyy hyhmäisiltä tuoleilta perspuolen kautta luihin ja ytimiin. Järven selältä puhaltava viima viilenee auringon yhä laskiessa.

Riverdog Samsonin mietiskelevässä musiikissa on yhtä levollinen tunnelma, mutta lämpimämpi vire.

Poimin tageista tähän musiikkiin liitettäviksi määritteiksi acid rockin, progressiivisen rockin ja space rockin – jossain noissa avaruuksissa liidellään. Mietiskelevää hämyä ja vähän hippeilyäkin. Muotia tämä ei ole.

Kieli-instrumentteihin ‒ akustisiin ja sähköisiin kitaroihin sekä bassoon perustuvia biisejä kasvatetaan rauhassa; hitaasta nykytyksestä ja levollisista kitarakaarista sekä melodisista, usein äänissä lauletuista kertosäkeistä muokkaantuu ajasta ja paikasta riippumattomia, vapaasti eteneviä, polveileviakin teoksia. Tuulen tuomia, virran viemiä. Kertosäkeitäkin on, mutta niihin kerronta ei perustu. Tarinat etenevät ja kasvavat pääosin instrumentaalisti, harkitusti ja maltillisesti. Rytmi ei kiritä: se tarjoaa tukea ja turvaa, selkänojan.

Yhtye tarjoilee suuntaviitoiksi Mark Lanegania, Devin Townsendia, Frank Zappaa, Pekka  Pohjolaa, Pink Floydia, Marzi Nymania, John Martynia ja PJ Harveyta. Persoonallisia tekijöitä kaikki tyynni, ja viitteitä sekä muistumia mainituista nimistä vilahteleekin siellä täällä. En kuitenkaan naittaisi Riverdog Samsonia minkään mainitun vaikuttajan kotimaiseksi vastinpariksi: yhtye on osannut hyvin poimia, jalostaa ja muokata alkuaineista omanlaisensa seoksen.

Itse kuulen Dungenin pohjoismaalaista, surumielistä jylhyyttä: ”nokka kohti tuulta, vaikka iho kuoriutuisi”. Akustisen ja sähköisen kitaran vuoropuhelu lämmittää. Rytmikkäämpien, laulettujen biisien kertosäkeissä palataan grungen puristusperinteeseen. Silti musiikki säilyttää ilmavuutensa, ja osaa höllätä juuri oikeissa paikoissa. Muutama huomio muutamasta kappaleesta, olkaa hyvä.

”Way Back Home” paisuu maltillisesti orkesterimittoihin, ylettömältä pauhulta kuitenkin vältytään. Miksi eetteri välitti sisäavaruuteen nimen Moody Blues? ”The Wire” ‒ suobluesrymistely päättyy seesteiseen, kaiutettuun lopukkeeseen ‒ kosteaa höyryä nousee tiestä. Samalla hitaalla vireellä, joskin hieman kuulaammalla soinnilla alkaa ”Deserter”. Mietiskelevän, moniäänisen kuoro-osuuden rikastama ‒ erityisesti instrumentaalissa miellyttävät harkitusti poimitut sähkökitarafraasit. ”Mountain” tarjoaa akustisen ja sähköisen kitaran maustamaa, maltillista vuorovetoa.

Millainen lie Riverdog Samsonin lavaolemus? Onko yleisöllä kärsivällisyyttä kääntää korvansa kuuntelutaajuudelle ja suodattaa ulkoinen kohina? Voihan toki olla, että keikoilla yhtye poistaa varmistimensa ja käyttää biisejä soolosuoritusten kiitoratana. Tiedä häntä.

Suositellaan myöhäisiltaisiin hämyhetkiin, en usko että viinilasillinen kyytipoikana olisi huono ajatus.

Pekka

Riverdog Samson: Riverdog Samson (RDSLP/CD 01, 2012), vinyyli + CD.

”Riverdog Samson” lienee äänitetty jo vuoden 2011 aikana. Aika paljon on siis ehtinyt tapahtua noista ilmeisen suurella pieteetillä ja intohimolla läpiviedyistä sessioista. Yhtyeen nykyilmeestä / -kunnosta saat käsityksen kuuntelemalla facebookista löytyviä livepläjäyksiä.

http://www.facebook.com/pages/Riverdog-Samson/72372639211

Sieltä saat selville myös sen, mistä levyn voi ostaa. Ainakin bändi näyttää kaupittelevan LP+CD -pakettia 18 euron yhteishintaan keikoilla. Kolmellakympillä saat mukaan myös t-paidan. Ja esimerkiksi täältä voit ladata biiseistä ne kovimmin kolahtavat http://meteli.net/downloads/artisti/Riverdog-Samson-MP3-Downloads/22359513

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: