• Retroa vai rockia?

    Tätä blogia päivittävät Keijo "Keitsi" Lindgren ja Pekka Koskivaara - mm. ex-Musa- ja Back Beat-taustaiset musiikin ja vinyylin suurkuluttajat ja keräilijät. Tarkoituksenamme on jakaa tietoa ja mielipiteitä musiikista - rajattomasti ja ajattomasti. Kuvassa Pekka on vasemmalla, Keitsi oikealla.
  • Vanhemmat jutut

  • Löydä omasi!

  • Vinyylihulluus ei ota laantuakseen

    Kuuntelemme - kumpikin omilla tahoillamme - ahkerasti vuosikymmenien saatossa hyllyyn kertyneitä vinyylejä (toki myös CD kelpaa, jos vinyyliversio puuttuu tai sellaista ei ole edes olemassa). On nimittäin pakko, jos aikoo elinaikana käydä kaikki aarteet läpi edes 'puolella korvalla'. Kuunneltavaa on todella paljon, sillä aloitimme molemmat äänilevyjen keräilyn jo 1960-luvun jälkipuoliskolla. Ja harrastamme (lievä ilmaisu vinyl junkie -äijille) sitä intohimoisesti yhä edelleen - nyt ja vastakin! Onneksi Luoja on suonut meille pitkämieliset ja ymmärtäväiset elämänkumppanit. Maailma on pullollaan aivan loistavia levyjä, joita monikaan Suomessa ei ole milloinkan kuullut. Tai on jo autuaasti unohtanut kuulemansa. Eikä niitä levyjä soiteta radiossa, ainakaan virallisilla aalloilta. Aina kun tuollainen kiekko osuu levylautaselle, sielu värisee sekä onnesta että tuskasta. Omaa kuunteluelämystä varjostaa väkisinkin tieto siitä, ettei kukaan muu mahdollisesti pääse koskaan osalliseksi nautinnosta. Retrokki kertoo tuollaisista levyistä. Sinnikäs surfaaja saattaa hyvinkin löytää niitä netistä. Meitä kun on maailmassa muitakin... Moisten kummajaisten ohella esittelemme lyhyesti myös muunlaisia levyjä. Ikiaikaisista urotöistä upouusiin luomuksiin. Tarjonta tulee taatusti olemaan monipuolista (suorastaan sekalaista), sillä musiikilliset mieltymyksemme ovat ääripäistään hyvinkin erilaiset. Sen tulette kyllä huomaamaan... Retrokki kirjoittaa vain ja ainoastaan hyvistä levyistä, hienosta musiikista ja upeista artisteista, joista ei juurikaan puhuta muualla. Valtavirtauhon jätämme suosiolla muille.
  • Ilmoita sähköpostiosoitteesi, niin saat tiedon uusista Retrokki-viesteistä.

    Liity 35 muun seuraajan joukkoon

Pekka kuuntelee: Michael Nesmith ”And the Hits Just Keep on Comin’”, 1972

nesmithIroninen nimi lätyllä – Monkeesien jälkeen Michael Nesmithillä ei isoja hittejä soolourallaan ollut eikä tullut. Sen sijaan country-rock-fanit arvostivat ja arvostavat edelleen suuresti miehen tekemisiä – hänen kuusi ensimmäistä albumiaan ovat olennainen osa amerikkalaista trubaduuri/country/rock-perinnettä. Kai näitä nykyään kutsuttaisiin americanaksi: ”Magnetic South”, ”Loose Salute”, ”Nevada Fighter”, ”Tantamount to Treason Vol. 1″, tamä ”And the Hits Just Keep on Comin’” sekä ”Pretty Much Your Standard Ranch Stash”.

Kolme ensimmäistä kiekkoa Nesmith teki kiinteän yhtyeen kanssa (The First National Band), seuraavalla kokoonpanon nimi oli The Second National Band. Sitten koitti sooloura, ja tämä kyseessä oleva albumi.

Itsekseni tässä laulelen…

Jonkin lähteen mukaan sävellykset olisivat syntyneet osa jo ennen Monkeesia, osa Monkeesien aikana. En tiedä. Ainakin levyllä on mukana Different Drum, jonka Linda Ronstadt ja Stone Ponys julkaisi jo 1967.

Albumin alaviitteeksi Nesmith – Papa Nes, kuten hän itseään nimittää (tai Nez) – on kirjoittanut lyhyen tuoteselosteen. Pääviesti lienee, että ”tämän levyn laulut ovat viestejä minulle itselleni – toivottavasti sinä kuulijani saat niistä jotain itsellesi. Olen yrittänyt kaikkeni, jotta musiikki puhuttelisi myös sinua.”

Kun kuuntelen perää perää ja vuorotellen tätä albumia sekä viime vuoden lopulla julkaistulla ”The Amazing Zigzag Concert” -boksilla olevaa Nesmithin konserttia lokakuulta 1974, kuvittelen ymmärtäväni miestä ja hänen musiikkiaan paremmin. Löydän hänen välispiikkiensä avustamana musiikista uusia tasoja. Näennäisesti hyvinkin yksinkertaiset biisit saavat syvempiä merkityksiä – vaikka toki rakkaudesta, kaipuusta ja yksinäisyydestäkin lauletaan. Yhtenä teemana on myös rohkeus ja yrittäminen – Keep on Keepin’ on. Joistain sanoituksista paistaa vähän 60-lukulainen hippifilosofia.

Kyseessä on periaatteessa soololevy: Nesmithin laulu ja akustinen kitara. Vankkana tukena häärää jo Magnetic South -levyllä steel-kitaraa soittanut O.J. ”Red” Rhodes. Biisien sovituksissa on hyödynnetty kitaroita monipuolisesti – vai olisiko Nesmith kannen tiedoista poiketen lykännyt joillekin taustoille peräti syntikoita, tunnettu tekniikkahörhö mies kun on?! Tai sitten Rhodes yksinkertaisesti loihtii soittimestaan ääniä, joita en osaa tuohon kissalautaan yhdistää.

Ei taustamusiikiksi

Yksittäisistä biiseistä sen verran, että tämän levyn (kuten myös mainitsemani Zigzag-konserttikiekon) Different Drum on Ronstadtin kaihoisaa tulkintaa räväkämpi. Roll with the Flow ja The Upside of Goodbye ovat myös musiikillisesti reippaita, vaikka sanoituksissa filosofoidaankin: Yhdessä vai erikseen, liikkeellä vai paikallaan, henkisesti vapaana vai tapojen ja rutiinien kahlitsemana. Sama pohdiskelu jatkui Nesmithin ”The Prison” ja ”The Garden” -kokonaisuuksilla.

Mutta siis tämä albumi: titteli Nesmithin mukaan piikki levy-yhtiölle, joka pommitti hittivaateilla. Biisit henkeviä, yleviä, innostaviakin. Vaikka akustisuus voisi tarkoittaa yksitoikkoisuutta ja -ilmeisyyttä, biiseissä on riittävästi vaihtelua ja pohdiskelun aihetta – ja kauneutta! Red Rhodes stilikan soittajana mestari, Nesmith yllättävänkin pätevä ja monipuolinen kitaristi. Taustamusiikiksi en suosittele, keskittyneeseen kuunteluun innostan.

Välillä vaikeasti saatavissa ollut kiekko löytyy myös CD:nä.

Michael Nesmith: And the Hits Just Keep on Comin’ (RCA LSP-4695, 1972)

Uusintajulkaisu Pacific Arts 7-116, Englannissa ILPS 9439. CD-julkaisuja: Rio Records RIOD 2014-2, myös Camden CD, jolla sekä And the Hits Just Keep on Comin’ että Pretty Much Your Standard Ranch Stash (177382).

-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.

Nesmith jälleen ajankohtainen!

No heh, tämän ajankohtaisemmaksi hän tuskin ikinä enää tulee. Syy on viiden CD:n boksi ”The Amazing Zigzag Concert”, vasta nyt julkaistu kokoelma 28.4.1974 Lontoon Roundhouse-hallissa – tai oikeasti tallissa – järjestetystä konsertista. Kuten nimi paljastaa, organisaattorina toimi Zigzag-lehti ja sen dynamot Pete Frame, John Tobler, Andy Childs ja Connor McKnight.

zigzagBoksin mukana tulevassa vihkosessa asianosaiset muistelevat konsertin taustoja. Kyseessähän ei ollut mikään massojen keikka, esiintyjät kaukana listajyristä: Michael Nesmith ja Red Rhodes -duo, John Stewart basisteineen, Help Yourself, Chilli Willi And the Red Hot Peppers (ex-Mighty Baby!) sekä Starry Eyed And Laughing. Frame ja Tobler olivat Charisma-pomo Tony Stratton-Smithin rahallisella avustuksella rakentaneet esiintyjälistan lehtensä näköiseksi – te Zigzag-lukijat tiedätte mitä tarkoitan.

Keikka oli menestys, sen saaman julkisuuden seurauksena Nesmith ja Stewart pystyivät tekemään Englannissa useampiakin kiertueita. Konsertti myös nauhoitettiin ihan ammattimaisesti, äänittäjänä Vic Maile (mm. Motorhead-tuottaja). Nauhat unohdettiin, kunnes ne löytyivät Andy Childsin ”sängyn alta”.

Erinomainen kokoelma, eikä vähiten hienojen Zigzag-muistojen takia – muistoja virkistää boksin mukana tulevan vihkon takakansi: kuvat 42 ensimmäisen Zigzagin kannesta. Kysyin sähköpostitse John Toblerilta, eikö kannattaisi julkaista vaikkapa 50 ensimmäistä Zigzag-lehteä uudelleen kirjana (mallia Shindig, Wax Poetics, Cool Runnings, Hilse)? Toblerin mukaan asiasta on joskus keskusteltu, mutta homma on todettu taloudellisesti kannattamattomaksi… sääli.

Zigzag-konsertin julkaisi John Toblerin ja hänen vaimonsa pyörittämä Road Goes on Forever Records, joka on saattanut ilmoille muitakin mielenkiintoisia julkaisuja: www.rgfrecords.demon.co.uk

The Amazing Zigzag Concert (RGF/ZZBOX1974, 2010)

PS. Voitte muuten olla varmoja, että Help Yourselfin ”Strange Affair” tai ”Beware of the Shadow” – tai molemmat, sekä joku tai jotkut John Stewartin kiekot päätyvät tälle palstalle.

2 vastausta

  1. Viime vuoden marraskuussa sattui silmiin Ebaysta
    oikea aarre. 76 ensimmäistä ZigZagia! ”Hullu” kun
    olen, ostin koko satsin ja maksoin 550 euroa. Ehkä
    tuli maksettua liikaa, mutta pääasia on se, että lehdet
    löytyvät nyt omasta pirtistä! Tuo cd-boxi tuli myös hom-
    mattua ja hyvältä kuullostaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: