• Retroa vai rockia?

    Tätä blogia päivittävät Keijo "Keitsi" Lindgren ja Pekka Koskivaara - mm. ex-Musa- ja Back Beat-taustaiset musiikin ja vinyylin suurkuluttajat ja keräilijät. Tarkoituksenamme on jakaa tietoa ja mielipiteitä musiikista - rajattomasti ja ajattomasti. Kuvassa Pekka on vasemmalla, Keitsi oikealla.
  • Vanhemmat jutut

  • Löydä omasi!

  • Vinyylihulluus ei ota laantuakseen

    Kuuntelemme - kumpikin omilla tahoillamme - ahkerasti vuosikymmenien saatossa hyllyyn kertyneitä vinyylejä (toki myös CD kelpaa, jos vinyyliversio puuttuu tai sellaista ei ole edes olemassa). On nimittäin pakko, jos aikoo elinaikana käydä kaikki aarteet läpi edes 'puolella korvalla'. Kuunneltavaa on todella paljon, sillä aloitimme molemmat äänilevyjen keräilyn jo 1960-luvun jälkipuoliskolla. Ja harrastamme (lievä ilmaisu vinyl junkie -äijille) sitä intohimoisesti yhä edelleen - nyt ja vastakin! Onneksi Luoja on suonut meille pitkämieliset ja ymmärtäväiset elämänkumppanit. Maailma on pullollaan aivan loistavia levyjä, joita monikaan Suomessa ei ole milloinkan kuullut. Tai on jo autuaasti unohtanut kuulemansa. Eikä niitä levyjä soiteta radiossa, ainakaan virallisilla aalloilta. Aina kun tuollainen kiekko osuu levylautaselle, sielu värisee sekä onnesta että tuskasta. Omaa kuunteluelämystä varjostaa väkisinkin tieto siitä, ettei kukaan muu mahdollisesti pääse koskaan osalliseksi nautinnosta. Retrokki kertoo tuollaisista levyistä. Sinnikäs surfaaja saattaa hyvinkin löytää niitä netistä. Meitä kun on maailmassa muitakin... Moisten kummajaisten ohella esittelemme lyhyesti myös muunlaisia levyjä. Ikiaikaisista urotöistä upouusiin luomuksiin. Tarjonta tulee taatusti olemaan monipuolista (suorastaan sekalaista), sillä musiikilliset mieltymyksemme ovat ääripäistään hyvinkin erilaiset. Sen tulette kyllä huomaamaan... Retrokki kirjoittaa vain ja ainoastaan hyvistä levyistä, hienosta musiikista ja upeista artisteista, joista ei juurikaan puhuta muualla. Valtavirtauhon jätämme suosiolla muille.
  • Ilmoita sähköpostiosoitteesi, niin saat tiedon uusista Retrokki-viesteistä.

    Liity 35 muun seuraajan joukkoon

Hyvinkään levymessut 2.10.2010

Häh, Hyvinkään levymessuistahan on vierähtänyt jo iäisyys. Ja sen jälkeenkin on messuiltu jo ainakin Kotkassa. Onko siis mitään järkeä vuodattaa sydäntään noin vanhoista tapahtumista?

Tiedä häntä. Niin ajattelin kuitenkin tehdä, sillä:

a) Hyvinkään levymessut ovat alan suurin ja kaunein tapahtuma Suomessa.

b) Vanhatkin messujutut tuntuvat olevan suosittua luettavaa Retrokin ystäville.

c) Minulla on huono omatunto siitä, etten saanut tätä juttua aikaiseksi reaaliajassa.

d) Tuli noita valokuviakin räpsittyä paikan päällä. Olkoonkin, että epäonnistuivat kaikki.

Juttu – samalla kevään Hyvinkää-stoorin juonellinen jatko-osa – on lievästi sanottuna skitsofreninen, sillä sen päähenkilöinä huseeraa kaksi Keitsiä. Toinen toivoo saavansa myytyä levyjä mahdollisimman monen euron edestä. Toinen taas himoitsee läjäpäin uusia vinyyleitä omaan kokoelmaan. Koska Keitseillä on yhteinen lompakko, olisi myynti- ja ostoeurot pystyttävä pitämään kutakuinkin balanssissa.

Ruotsalaisten messumyyjien alati kasvava joukko tekee kuitenkin asiasta kinkkisen. Myyjä-Keitsi kun ei pysty alkuukaan kilpailemaan hinnassa ja valikoiman laajuudessa Ollen, Pellen ja Birgerin kanssa. Ostaja-Keitsi sitä vastoin on ruotsalaisten ’yksi kuudella eurolla, neljä kahdellakympillä’ -tarjontamallista haltioissaan. Tuhdiksi karttuneen ostosläjän päällimmäisenä kököttää meksikolaispainos Pink Floydin ”Animals”:ista. Nå men, siinäpä vasta oiva lisäys bändin jo toista metriä levyhyllystä ahmaisseeseen diskografiaan.

Nyt ei Keitseillä oikein synkkaa. Myyjä-Keitsi pui luista nyrkkiä taskussa suomien itseään siitä, että taas kerran tuli valittua ihan väärät levyt matkaan. Tai sitten hintalaput ovat perinjuurin perseestä. Ja samaan aikaan ostotoimintaan orientoitunut Keitsi vie vihellellen viimeisenkin viisikymppisen kimppalämiskästä…

Keitseille ruotsalaismyyjät ovat Hyvinkään ja muiden suurempien levymessujen kirous ja siunaus. On se vaan kummallista, kuinka muuten sulassa sovussa elävät jullikat äityvät riitelemään moisesta asiasta. Ja tuota vihanpitoa on kestänyt jo kuukauden päivät…

Onneksi sentään ”Animals”:in meksikolaispainos on molempien mielestä ihan jees.

Ei mutta vakavasti. Hyvinkään levymessut ovat aina upea tapahtuma, josta en halua jäädä paitsi sen paremmin ostajana kuin myyjänäkään. Ja ilman ruotsalaisia kollegoita kinkerit olisivat monin verroin valjummat! Intohimoisena ikikeräilijänä olen tyytyväinen, jos loppuroudauksessa sekä myyntilaatikot että ostolevykassit mahtuvat kaikki Pekan autoon. Kaverilla kun näyttää olevan ihan samoja ongelmia kuin meillä Keitseillä…

Onneksi jo tiedetään kaikki neljä, missä Hyvinkäällä on lähin pankkiautomaatti!

2 vastausta

  1. Olipas mukava ja hauskasti kirjoitettu Hyvinkään raportti. Kiitos!
    Itsekin kävin kyseisillä kinkereillä ja koitin katsella josko myyjien joukossa olisi näkynyt Retrokista vastuussa olevien levymiesten näköisiä heppuja, mutta turhaan. Ehkä näkönäni sokaisivat ilmeisesti tuhannet ja taas tuhannet vinyylit…

  2. Moi Jukka, hauska kuulla taas sinustakin. Kiitos kommenteistasi! Ihan kiva, että messujuttu sai hymyilemään. Pekan kanssa messuillaan yhteisesti Prime Cutsin nimissä, vaikka kummallakin on omat vinyylit tyrkyllä. Olisi ollut tosi nastaa tavata! No, ensi kerralla sitten…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: