• Retroa vai rockia?

    Tätä blogia päivittävät Keijo "Keitsi" Lindgren ja Pekka Koskivaara - mm. ex-Musa- ja Back Beat-taustaiset musiikin ja vinyylin suurkuluttajat ja keräilijät. Tarkoituksenamme on jakaa tietoa ja mielipiteitä musiikista - rajattomasti ja ajattomasti. Kuvassa Pekka on vasemmalla, Keitsi oikealla.
  • Vanhemmat jutut

  • Löydä omasi!

  • Vinyylihulluus ei ota laantuakseen

    Kuuntelemme - kumpikin omilla tahoillamme - ahkerasti vuosikymmenien saatossa hyllyyn kertyneitä vinyylejä (toki myös CD kelpaa, jos vinyyliversio puuttuu tai sellaista ei ole edes olemassa). On nimittäin pakko, jos aikoo elinaikana käydä kaikki aarteet läpi edes 'puolella korvalla'. Kuunneltavaa on todella paljon, sillä aloitimme molemmat äänilevyjen keräilyn jo 1960-luvun jälkipuoliskolla. Ja harrastamme (lievä ilmaisu vinyl junkie -äijille) sitä intohimoisesti yhä edelleen - nyt ja vastakin! Onneksi Luoja on suonut meille pitkämieliset ja ymmärtäväiset elämänkumppanit. Maailma on pullollaan aivan loistavia levyjä, joita monikaan Suomessa ei ole milloinkan kuullut. Tai on jo autuaasti unohtanut kuulemansa. Eikä niitä levyjä soiteta radiossa, ainakaan virallisilla aalloilta. Aina kun tuollainen kiekko osuu levylautaselle, sielu värisee sekä onnesta että tuskasta. Omaa kuunteluelämystä varjostaa väkisinkin tieto siitä, ettei kukaan muu mahdollisesti pääse koskaan osalliseksi nautinnosta. Retrokki kertoo tuollaisista levyistä. Sinnikäs surfaaja saattaa hyvinkin löytää niitä netistä. Meitä kun on maailmassa muitakin... Moisten kummajaisten ohella esittelemme lyhyesti myös muunlaisia levyjä. Ikiaikaisista urotöistä upouusiin luomuksiin. Tarjonta tulee taatusti olemaan monipuolista (suorastaan sekalaista), sillä musiikilliset mieltymyksemme ovat ääripäistään hyvinkin erilaiset. Sen tulette kyllä huomaamaan... Retrokki kirjoittaa vain ja ainoastaan hyvistä levyistä, hienosta musiikista ja upeista artisteista, joista ei juurikaan puhuta muualla. Valtavirtauhon jätämme suosiolla muille.
  • Ilmoita sähköpostiosoitteesi, niin saat tiedon uusista Retrokki-viesteistä.

    Liity 38 muun seuraajan joukkoon

Retrokki löytöretkeilee: Lahden levymessut 6.2.2010

Pekan kanssa päätimme viime tingassa päräyttää Lahden levymessuille vinyylilaatikoita tonkimaan. Viidakkorumpu kun kertoi, että paikalla oli taas jokunen ruotsalaismyyjäkin harvinaisuuksia kaupittelemassa ja tavanomaisempaa tavaraa dumppaamassa.  Normaalisti pyrimme itsekin osallistumaan levymessuille myyjän roolissa, mutta tällä kertaa lähdimme liikenteeseen yksinomaan ostoaikeissa, maltillisesti euroja polttamaan…

Saapuessamme Lahteen puoli yhdentoista jälkeen messupaikalla oli jo täysi meno päällä. Myyjiä oli useampia kymmeniä, pääosin tuttuja tyyppejä jo vuosien ja vuosikymmenienkin takaa. Silmämääräisen pikaarvion perusteella vinyylin osuus oli vähintäänkin 80 % äänitteiden kokonaistarjonnasta. Ostavaa – tai muuten vain kiinnostunutta – porukkaa oli sitäkin varsin mukavasti. Hyvin näyttävät levymessut edelleenkin innostavan kaikenikäisiä musiikinystäviä.

Proge-Pekan sikaharvinaisia herkkuja...

Pikaisen silmäilykierroksen ja asiaan kuuluvien moikkausten jälkeen asemoiduimme tiukasti kahden pitkän, ruotsalaismyyjien hallitseman pöytäjonon ääreen löytöjä tekemään. Alussa olimme varsin valikoivia, mutta päästyämme ’5 LP:tä = 20 EUR’ -tarjoustavaran pariin, alkoi kummankin levypino karttua kummasti, suorastaan uhkaavasti. Hyviä kiekkoja kun oli tyrkyllä tosi paljon, vieläpä perin hyväkuntoisia sellaisia.

En tiedä Pekan parhaasta löydöstä, mutta itse olin vilpittömän iloinen vajaakuntoisesta Vildkaktus-yhtyeen esikoisalbumista ”Tidsmaskinen” vuodelta 1970. Perusteellisen vinyylin puhdistamisen ja kansien tarrajäämien ym. rumenteiden poistamisen jälkeen sain siitä upeasti soivan, myös ulkoiselta olemukseltaan siistin yksilön japanilaiselle ystävälleni ja vaihtokumppanilleni Hidekille. Eikä maksanut kuin 9 euroa, alkuperäinen juliste tosin puuttui. On muuten hieno ’varhaisprogekiekko’ – kannattaa ehdottomasti noukkia pois, jos eteen osuu.
Vaikka se suurin kuhina kävikin ruotsalaispöydissä, näytti kauppaa syntyvän kohtuullisesti myös kotimaan myyjille. Merkittävä osuus euroista tulee nykyisin venäläisiltä ostajilta, joita Lahdessakin oli useampia. Kaverit keräävät reilun läjän harvinaisempaa tavaraa ja aloittavat sen jälkeen hillittömän tinkimisen. Pitkällisten neuvottelujen ja kasvojenvääntämisen jälkeen se oikea hintakin yleensä löytyy. Ei muuta kuin spiraali-Vertigot muovikassiin ja  sileät 100 euron setelit tiskiin…

Levymessuilla tapaa myös mukavia tyttöjä...

Ihan mukavat levymessuthan nuo olivat. Ensi kerralla ollaan varmaan mukana myyntipöydän toiselta puolen kaupaa tekemässä. Etenkin, jos paikalle tulee taas noita svedukollegoja, joiden laatikoita pääsee penkomaan jo ennen messuovien aukeamista…
Kotimatkalla poikkesimme vielä Mäntsälän Hirvibasaari-kirppiksellä, josta kumpainenkin keräsi kohtuullisen pinon euron lättyjä. Sillä hinnalla kannattaa jo kokeilla sellaisiakin entuudestaan tuntemattomia kummallisuuksia, jotka olisivat jääneet Lahdessa ostamatta.
Seuraavat levymessut järjestetään muuten ensi lauantaina (13.02) Riihimäellä, josta meillekin on varattu yhteinen myyntipöytä. Tapahtuman kellonaika, osoite ym. perustiedot  löytyvät ’Levymessuja’-linkin takaa. Nähdään siellä!
Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: