• Retroa vai rockia?

    Tätä blogia päivittävät Keijo "Keitsi" Lindgren ja Pekka Koskivaara - mm. ex-Musa- ja Back Beat-taustaiset musiikin ja vinyylin suurkuluttajat ja keräilijät. Tarkoituksenamme on jakaa tietoa ja mielipiteitä musiikista - rajattomasti ja ajattomasti. Kuvassa Pekka on vasemmalla, Keitsi oikealla.
  • Vanhemmat jutut

  • Löydä omasi!

  • Vinyylihulluus ei ota laantuakseen

    Kuuntelemme - kumpikin omilla tahoillamme - ahkerasti vuosikymmenien saatossa hyllyyn kertyneitä vinyylejä (toki myös CD kelpaa, jos vinyyliversio puuttuu tai sellaista ei ole edes olemassa). On nimittäin pakko, jos aikoo elinaikana käydä kaikki aarteet läpi edes 'puolella korvalla'. Kuunneltavaa on todella paljon, sillä aloitimme molemmat äänilevyjen keräilyn jo 1960-luvun jälkipuoliskolla. Ja harrastamme (lievä ilmaisu vinyl junkie -äijille) sitä intohimoisesti yhä edelleen - nyt ja vastakin! Onneksi Luoja on suonut meille pitkämieliset ja ymmärtäväiset elämänkumppanit. Maailma on pullollaan aivan loistavia levyjä, joita monikaan Suomessa ei ole milloinkan kuullut. Tai on jo autuaasti unohtanut kuulemansa. Eikä niitä levyjä soiteta radiossa, ainakaan virallisilla aalloilta. Aina kun tuollainen kiekko osuu levylautaselle, sielu värisee sekä onnesta että tuskasta. Omaa kuunteluelämystä varjostaa väkisinkin tieto siitä, ettei kukaan muu mahdollisesti pääse koskaan osalliseksi nautinnosta. Retrokki kertoo tuollaisista levyistä. Sinnikäs surfaaja saattaa hyvinkin löytää niitä netistä. Meitä kun on maailmassa muitakin... Moisten kummajaisten ohella esittelemme lyhyesti myös muunlaisia levyjä. Ikiaikaisista urotöistä upouusiin luomuksiin. Tarjonta tulee taatusti olemaan monipuolista (suorastaan sekalaista), sillä musiikilliset mieltymyksemme ovat ääripäistään hyvinkin erilaiset. Sen tulette kyllä huomaamaan... Retrokki kirjoittaa vain ja ainoastaan hyvistä levyistä, hienosta musiikista ja upeista artisteista, joista ei juurikaan puhuta muualla. Valtavirtauhon jätämme suosiolla muille.
  • Ilmoita sähköpostiosoitteesi, niin saat tiedon uusista Retrokki-viesteistä.

    Liity 38 muun seuraajan joukkoon

Keitsi kuuntelee: Kurki ”Kurki”, 2008

Meikäläiseltä kului peräti puolitoista vuotta ennen kuin tuli tutustuttua salaperäisen Kurki-yhtyeen samannimiseen esikoisalbumiin. Joillakin levymessuilla silmä oli tarttunut tyylikkääseen kanteen. Progeksi myyjä sitä mainosti, muttei osannut kertoa asiasta sen enempää. Edullisesta hinnasta huolimatta kiekko jäi kuitenkin tuolloin hankkimatta. Messuilla kun tuota kiinnostavaa tarjontaa riittää…

Myöskään netistä löytämäni muutamat levyarviot eivät hirveästi innostaneet. Lupauksia herättäväksi debyytiksi kiekkoa kehuttiin, mutta isommat innostuksen purkaukset jäivät koko lailla minimiin. Se minulle kuitenkin selvisi, että ”Kurki”-vinyylin tsekkaaminen on pakkojuttu ihan jo periaatteellisella tasolla.

Minään kuolemattomana mestariteoksena en itsekään levyä pidä. Ehdottomasti noteeraamisen arvoinen lisä suomiprogen laihahkoon diskografiaan se kuitenkin on. Kurjen esikoisessa kun on paljon hyvää.

Ensimmäiset plussat annan siitä, ettei bändi kuulosta keneltäkään muulta. Vaikutteita ja yhtäläisyyksiä toki löytyy, ei kuitenkaan häiritsevässä määrin. Kurki on onnistunut rakentamaan musiikistaan toimivan symbioosin, jossa raskassointisen hypnoottinen spacerock, maalaileva sinfoninen proge ja lauluosuuksia hallitseva folkrockmaisuus sopivat mainiosti raaka-aineiksi kimppakeitokseen, joka nostattaa nupissani vahvoja assosiaatoita 70-luvun krautrockiin.

Yhtyeessä ei ole ensimmäistäkään oman soittimensa virtuoosia, ainakaan kundit eivät välitä moisella pullistella. Hienoja yksityiskohtia ja oivalluksia sitä vastoin kuullaan joka jannulta. ”Kurki” onkin bändilevy, jonka materiaali on uskoakseni hierottu lopulliseen asuun yhdessä, kunkin soittajan luovaa kykyä ruokkien ja arvostaen.

Tyttövokalisti Kaiti Kinkin lauluosuudet vetoavat minuun suuresti. Niissä on sekä soinnikkuutta että sopivasti särmää. Lisäksi Kaitilla on pirun hyvä ääni, joka kuitenkin on miksattu turhan syvälle sointimassaan. Se ja tuotannon / äänityksen ’hähmäisyys’ ovatkin mielestäni levyn suurimmat heikkoudet.

Tyylillisesti ja soundillisesti levyn biisit eivät eroa hirveästi toisistaan. Eikä ole välttämättä tarviskaan, sillä kokonaisvaltaisena kuunteluelämyksenä homma toimii varsin hyvin näinkin – kiitettävän persoonallisena Kurki-jatkumona.

Jossakin nettiarviossa kiekkoa kritisoitiin naiiveista lyriikoista. Minua moinen ’itsensäverbaalipaljastaminen’ ei häiritse pätkääkään. Elämisen ja olemisen tuskasta kummunneet mieli- ja kielikuvat istuvat mainiosti kokonaisuuteen. Ja toimivat upeasti Kaitin laulamina.

Kyllä kai homman nimi on niin, että sanoitukset on koettava osana musiikillista kokonaisuutta. Maailma on väärällään hienoja ’ralleja’, joiden sanallinen anti menettää merkittävästi hohtoaan paperille pantuna. Ei tarvitse kuin tehdä lyhyt ekskursio Juice Leskisen mittavaan tuotantoon…

 Eipä silti, ihan sujuvilta ja sisällökkäiltä Kurjen lyriikat maistuvat myös sanaliitteen pikkuprinttinä.

Kokonaisuutena ”Kurki” on varsin hyvä kiekko, joka herättää suuria lupauksia tulevasta. Itse rahtaisinkin bändin pikimmiten krautrockvelho Dieter Dirksin legendaarisille studioille tuonne Kölnin kupeeseen. Siellä voisi tapahtua yhden sortin ihmeitä. Fyrkkapuolen lisäksi asiassa on kuitenkin myös toinen iso mutta – minulla kun ei ole harmainta aavistustakaan, josko Kurki-bändiä on enää edes olemassa… Kommenttia kiitos!

Kurki ”Kurki” Olo Levyt / Solmu Records OLOLP-001

on julkaistu ainoastaan vinyyliformaatissa. Levyn mukana ostaja saa kuitenkin koodin, jolla voi myös ladata kiekon veloituksetta netistä. Myös pelkkä lataaminen onnistuu sekin 8 euron korvausta vastaan.

Vinyylin voit tilata suoraan Solmu Recordsin nettishopista http://solmu.info/records/kauppa.htm. Osoitteessa http://www.myspace.com/kurki7 löytyy näytteitä levyn soivasta annista. Luonnollisesti kiekko on myynnissä myös osoitteessa www.primecuts.fi

Advertisements

Yksi vastaus

  1. Pyysit kommenttia Kurjen olemassaoloon, joten yhtyeen levy-yhtiön edustajan kerron sen verran kuin tiedän. Kurki on edelleen olemassa, joskin viettää hiljaiseloa. Debyyttialbumin jälkeen yhtyeestä lähti kitaristi ja tilalle löytyi uusi vasta keväällä 2009. Henk. koht. toivoisin näkeväni Kurjen mahdollisimman pian keikalla jossakin, mutta näitä taiteilijoita on turha yrittää pakottaa tai hoputtaa 🙂

    – Aapo / Solmu Records

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: